Historia
Pienoissähköautoilla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäiset ura-autojen SM-kilpailut ajettiin jo vuonna 1964 ja Hyvinkäällä vuonna 1976. Lajissa järjestetään kaikentasoisia kilpailuja seurojen sisäisistä aina MM-kilpailuihin saakka.
Kerhon perustaminen
|
Kerhon perustaminen ajoittuu -70 luvun alkuun, jolloin Hannu Nurminen muutti Hyvinkäälle Heinolasta. Hannu oli tutustunut harrastukseen siellä ja halusi jatkaa toimintaa Hyvinkäällä. Hän otti yhteyttä Hyvinkään Seurakunnan nuorisotoimistoon, joka silloin toimi osoitteessa Helenenkatu 30. Hannu kertoi etsineensä paikkaa, johon voitaisinn perustaa pienoissähköautokerho. Onneksi Hannua oli vastaanottamassa Vilho Viitala. Vilhon kommentti oli, että: "Tässä on nyt se meidän kaipaama mies kerhon vetäjäksi." Vilho oli nimittäin odottanut henkilöä, joka voisi lähteä vetämään poikien kerhoa. Vilholla oli aikaisemmin ollut hyviä kokemuksia Riihimäen Seurakunnan valokuvauskerhosta, joka oli toiminut hyvin hyvän vetäjän ansiosta.
Hannu Nurminen ja Rauno Parta opastivat isiä ja poikia autojen rakentamisessa ja siihen liittyvissä niksessä. Koska omaa rataa ei ollut käytiin ajamassa Hämeenlinnassa, Riihimäellä sekä Helsingissä Vesalan pommisuojassa sijainneella Kingillä. Tämä rata siirrettiin myöhemmin nykyisen Kisahallin alakertaan. |

Kokenut pienoissähköautoilija Hannu Nurminen (kesk.) alkaa vetää uutta seurakunnan pienoissäköautokerhoa. Kerhotoimintaa suunnittelivat lisäksi poikatyönohjaaja Vilho Viitala (oik.) ja kerhon apuohjaaja Rauno Parta. Julkaistu Hyvinkään Sanomissa 7.9.1974. |
Vilho oli tietoinen pienoissähköautoharrastuksesta, ja siitä että tämä harrastus on aivan jotain muuta, kuin kotiautoradat. Hän piti "marketeista" ostettavia sähköautoratoja lähinnä harrastuksen irvikuvina ja lasten vanhempien rahan hukkana.
Harrastusta aloiteltiin nykyistenn tilojen paikalla. Puitteet olivat vaatimattomat, toimitiloja oli vain n. 15 m^2 ja omaa rataa ei ollut. Kerhon aloittamisen yhteydessä tehtiin lehtijuttu, jossa kerrottiin tästä harrastuksesta. Samalla pyydettiin harrastuksesta kiinostuneita saapumaan paikalle. Kun sitten illalla Hannu ja Vilho saapuivat kerholle, oli paikalla yli 100 ihmistä! Koko kellarikäytävä oli täynnä ihmisiä, jotka halusivat aloittaa harrastuksen.
Vesalassa oli Helsingin kaupungin harrastepiste. Helsinkiläisillä oli silloin kansainväliset mitat täyttävä PSA-rata. Joulukuussa 1975 Helsingissä järjestettiin pienoissähköautojen SM-kilpailut. Siellä Hyvinkään seurakunnan pienoissähköautokerho "Slot Racing Club" voitti kaikkien yllätykseksi joukkue Suomen Mestaruuden, vaikka kerholla ei ollut metriäkään rataa.
Seinät nurin
Harrastelijamäärän ylittäessä sadan Hannu ja Vilho ryhtyi junailemaan suurempia tiloja ja kerholle omaa rataa. Olihan sentään jo kahden vuoden ajan käyty ajamassa muualla. Vilhon tehtäväksi tuli puhua isommat toimitilat seurakunnalta. Vilho kertoi harrastuksesta ja sen tarvitsemista tiloista silloiselle kirkkohallintokunnan puheenjohtajalle Aarne Vuorelalle. Aarne sanoi, että tämäpä sattui hyvin. Heillä on nimittäin seuraavana päivänä kirkkohallintokunnan kokous, jossa hän voisi ottaa asian esiin.
Seuraavana päivänä kirkkohallintokunta kokoontui ja he vierailivat alakerran tiloissa. Asia tuli niin nopeasti että muut vieraat eivä ymmärtäneet toimitilatarvetta. Aarne totesi, että kerhon tarvitsemat toimitilat ovat varmaan tarpeen, ja että eiköhän me puolleta asiaa. Kirkkohallintokunnan hävittyä yläkertaan Hannu ja Vilho kaatoivat seinät, jotta päätöstä ei voitaisi enää peruuttaa. Vilholle ei ole koskaan selvinnyt, saatiinko toimenpiteelle koskaan lupaa.
Saha ja kolme sähköporaa
Hannu Nurminen sai tehtäväkseen järjestää radan rakentamisen. Suunnittelijaksi ja rakentajaksi saatiin Ruotsista Hasse Nilsson. Hasse toimitti tarkan listan tavaroista, jotka piti hankkia etukäteen. Sähkötarvikkeet saatiin lahjoituksena Rekalta. Johdinsukka saatiin taas Nokia kaapeleitehtaalta. Seurakunta kustansi lastulevyt ja maalit.
Hasse saapui perjantaina, mukanaan hämmästyttävät laitteet: kolme sähköporakonetta joita käytettiin poraamiseen, ruuvien upotuksiin ja kiristämiseen. Vuonna 1976 tämä oli ennen kokematonta. Radan rakentaminen tehtiin Hassen komennuksessa viikonloppuna. Hasse nukkui yöt seurakuntakeskuksen lattialla ja päivät rakennettiin. Sunnuntai-iltana rata oli valmis. Ajamaan päästiin tammikuussa 1976.

Kerhoilta vuodelta 1976. 1. radalla Olavi Kiianmies rata 2. Niiranen, rata 3. Markku Kiiveri (Tiisjärvi), rata 4. Päivi Lehto, rata 5. Petri Salo, rata 6. Kari Sinisaari, rata 7. Ari Mäkelä ja rata 8. Pekka Vartia. Vartian vieressä Tarja Tanner ja nostamassa on Markku Monto.
RC-autoilu
Hannu toi hyvinkäälle -80 luvun alkupuolella myös RC-autoharrastuksen. Tällekin toiminnalle Vilho ja Hannu perustivat kerhon, joka on toiminut alusta asti Vehkojan seurakuntakeskuksessa. Vilho ehti varaamaan perjantai-illat RC-kerholle ennen kuin koko rakennus oli valmistunut. Kerho on saanut siitä lähtien pitää perjantai-iltana harjoituksensa.
Skaala rata
Suomi sai tehtäväkseen järjestää slotti autoilun MM-kisat: ISRA 2000. Hyvinkääläiset olivat valmiit hävittämään 24 vuotta palvelleen radan ja tekemään talkoilla uuden radan myös MM-kisojen käyttöön. Rata rakennettiin jälleen vanhan mestarin Hasse Nilssonin ohjauksessa. Rata rakennettiin Hyvinkäällä SRC:n kerhotiloissa ja se siirrettiin kisojen ajaksi Helsingin Itäkeskukseen. Kisojen jälkeen se koottiin nykyiselle paikalleen. Rataan saatiin myöhemmin myös tietokoneohjattu ajanottojärjestelmä. Ohjelmistona DOS-pohjainen LaneMaster.
Yli 30 vuotta pienoisautoilua
Yli 30 vuotta on Hyvinkään seurakunnan työkeskuksen alakerrassa pienoissähköautot vinkuneet ja harrastajamäärä on -90 -luvun notkahduksen jälkeen jälleen kasvussa. Nyt mukaan tulevat -70 -luvulla syntyneet pojat oman jälkikasvunsa kanssa. Kerholla poikkeaa kuukausittain vanhoja harrastajia, jotka mielellään muistelevat lapsuudenaikaista harrastusta.
Seurakunnan sanoma ja sähköautoilu
Vilholta kysyttäessä, miten seurakunnan toiminta ja sähköautoilu sopii yhteen, Vilho vastaa, että onhan ihmiselläkin kaksi kättä. Eihän nekään mene sekaisin. On luonnollista, että kisaviikonloppuisin kirkonmenot sattuvat samaan aikaan, jolloin kirkonmäellä on jo ruuhkaa. Tämä on aiheuttanut vuosien saatossa joskus keskustelua, mutta sähköautokilpailuja ei voi siirtää viikolle, kun kilpailijat saapuvat kisoihin ympäri Suomea. Vilho pitää järkevänä, että kerhotoiminnan yhteydessä ei pidetä hartaushetkiä, koska lapset eivät silloin jaksa odottaa ajamista. Vilhon mukaan hartaushetket kuuluvat luonnollisesti kauden aloitukseen ja lopetukseen.
Tämä kerhon historia perustuu M. Leutosen tekemiin haastatteluihin 2007. Haastateltavina on ollut mm. Vilho Viitala, Hannu Nurminen, Harri Nykänen ja Kalevi Pohjasniemi. |

Vilho Viitala 9.1.2007 hakee hyvää "balanssia" autoon. |
|